Toipilaan tohinoita
Eivät menneet itkut hukkaan. Lasku tuli postissa, pääsin vinguttamaan uuden uutukaista visaa, ja nyt enää tarvitsee jännittää, tuleeko rekisteröitymiskortti tänne ennenkuin muutan sinne. Että menee pienen kätilön pää pyörälle. Tänään löysin vielä laukusta ruttuisen hakemuslomakkeen eurooppalaista sairaanhoitokorttia varten. Au pairina ollessani minun ei tarvinnut kuin marssia terkkariin, ja pääsin lääkärille, toivottavasti ei tälläkään kerralla tarvitse kompuroida. Mutta uskokaa tai älkää, täytin ja lähetin hakemuksen heti! No joo, olisin voinut kyllä löytää sen laukustani jo kolme viikkoa sitten.
Postilaatikolle kulkiessani kysyin taas lähikaupasta muuttolaatikoita. Ei ole juuri nyt - taaskaan - tule huomenna uudelleen. Äiti on tulossa illalla pakkausavuksi, ja minulla on toistaiseksi vain viinilaatikoita, joita autollisten ystävien kanssa eilen raahattiin, ja jätesäkkirulla. Onneksi en omaa taipumusta kerätä krääsää nurkkiini...
Flunssa pahainen ei vielä ole irrottanut otettaan. Toivottavasti paranen pian, ensi viikolla olisi vielä töitä ja tuhottomasti menoja päälle.
Postilaatikolle kulkiessani kysyin taas lähikaupasta muuttolaatikoita. Ei ole juuri nyt - taaskaan - tule huomenna uudelleen. Äiti on tulossa illalla pakkausavuksi, ja minulla on toistaiseksi vain viinilaatikoita, joita autollisten ystävien kanssa eilen raahattiin, ja jätesäkkirulla. Onneksi en omaa taipumusta kerätä krääsää nurkkiini...
Flunssa pahainen ei vielä ole irrottanut otettaan. Toivottavasti paranen pian, ensi viikolla olisi vielä töitä ja tuhottomasti menoja päälle.
0 Comments:
Post a Comment
<< Home